Ehkä minut tarkoitettiinkin elämään monet antennit päässäni.
Ehkä minun kuuluukin kurkotella tähtiin ja tuntea nuo monet
tunteet mitä toisista ihmistä säteilee.
Ehkä minä saankin lennellä näillä herkkyyden siivillä ja olla juuri
tämänlainen ja arvokas näin.
Juuri nyt, tässä näin koen olevani hyvinkin väsynyt. Kaikki mitä teen on työn ja tuskan takana. Siltä se on tuntunut lähiaikoina.
Ponnisteluja vaatii pienet kotityötkin, saati sitten asioiden hoitaminen tai ihmisten ilmoille lähteminen yleensäkin. Haluaisin kaivautua vain omaan pesääni ja pysytellä siellä kevääseen asti.
Olen esittänyt tämän toiveen yläilmoihinkin, mutta ilmeisesti se pyyntö on mennyt ”kuuroille korville”, koska sitä enemmän eteeni on laitettu kaikenlaista.
Tiedän, että en saa sitä mitä pyydän ja kinuan. Enkä voi olettaakaan näin. Kaikki mitä eteeni annetaan on tarkoitettu. Niin ajattelen ja itse myös valitsen miten asiat otan ja kohtaan.
Tämä väsymys johtuu alhaisesta ferritiinistä suurimmaksi osaksi, sen jo tiedän ja todennäköisesti rauta vain ei minulla myöskään imeydy. Tätä ei ole sen kummemmin tutkittu koskaan ja toivoisin, että syy selviäisi. Haluaisin rautainfuusioon ajan, mutta siihen on niin hankalaa päästä ellei sitten mene yksityisen kautta.
Minua väsyttää myös tämä erityisherkkyyteni. Niin paljon tuntosarveni tekevät töitä ja koen, että lopen uuvun. Koko ajan tätä työstän, mutta pois tätä ei saa. Tämä edelleenkin on ja pysyy minussa, vaikka kuinka taistelisin vastaan.
Olen ollut nyt lomalla tämän viikon ja nukkunut paljon ja vain ollut, mutta myös on ollut paljon asioita hoidettavana ja olen ollut aivan poikki niiden jälkeen. Voihan herkkyys sentään!
Jonain päivänä toivon herääväni pirteänä, energisenä, kaikkijaksavana Piiana, mutta siihen asti zzzzzzzz….
Mukavaa viikonloppua sinulle! Voi hyvin!