Syksyn henkäys puhaltaa kasvoilleni, livahtaa
paidan kauluksesta sisään.
Kesän lämpö tuntuu silti vielä iholla hentona sipaisuna.
Luonto alkaa pikkuhiljaa muuttaa muotoaan.
Päärynäpuu kantaa raskasta satoaan, heinäsirkat laulavat vielä laulujaan.
Haikeudella päästän kesän menemään ja annan
raikkaiden syyspäivien tehdä tuloaan.
Haikeus on täyttänyt mieleni lähiaikoina. Kesän lämpö on kadonnut ja tilalle on hiipinyt viileämmät tuulet ja ulkona voi aistia syksyn.
Kesän lämpö tuntuu iholla jos oikein laittaa silmät kiinni ja yrittää aistia tuota ihanaa lämpöä ja olon keveyttä.
Syksy on ollut minulle lähes aina vähän hankalaa aikaa. Joskus jopa todella hankalaa aikaa.
Pimenevät illat ja syyssateet ovat tuntuneet kaivautuvan jokaiseen kolkkaan.
Asiaa ei auta yhtään se, että uutisissa juuri kehotettiin kaivamaan pipoja ja hanskoja esiin viikonlopuksi. Nyt se todella on siis niin, että jäähyväiset kesälle on heitettävä.
Väsymys on vaivannut minua jo pitkään. Tällä hetkellä väsymys on kova. Syksy ei mitenkään helpota tätä oloa. Yritän kovasti tehdä mieleni kanssa töitä, että tästä syksystä tulisi parempi kuin monista muista syksyistä.
Yritän nyt miettiä kaikkia positiivisia asioita mitä syksyllä on luvassa ja mitä kivaa voisi tehdä. Minulla alkaa lokakuussa opinnot. Se on mukavaa, mutta jännittää kyllä.
Salilla käynti on myös arjen piristäjä ja kunnon piristäjä. Kun vain pysyisi terveenä, että se ei keskeyttäisi liikuntaharrastusta.
Kodista täytyy myös kyhätä sellainen turvapesä ja täyttää se kynttilöillä. Ja onneksi on rakkaita ihmisiä ympärillä. Ja karvainen ystävä, Muru.
Eiköhän tämä syksy siis siinä taitu. Ja pianhan onkin jo joulu, lempi pyhäni.
Ihania ja raikkaita syystuulia sinulle!
Piia