Sinä et voi tietää kuinka paljon minun sydämeni painaa,
etkä sinä voi tietää millaisia koukeroita jaksan kantaa.
Ethän siis olettamalla tuomitse.
Mietin pitkään kirjoittaisinko tästä aiheesta, mutta pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin, että teen sen.
Pakko-oireinen häiriö, OCD
”Vielä yhden kerran pesen käteni ja se saa riittää”.
”Ei, vielä kerran ja sitten voin huokaista..hetkeksi.
Kohta rumba alkaisi taas alusta.
Pakko-oireinen häiriö eli OCD on erittäin mieltä rassaava vaiva. Mieli ei anna rauhaa ennen kuin tietyt rituaalit on tehty, esim. lakanat vaihdettu, kädet pesty, keittiö kuurattu jne.
Muutama vuosi taaksepäin olin aika pahasti jumiutunut pakko-oireideni pauloihin. Jatkuva käsienpesu kuivatti ihoani ja kasvatti ahdistusta entisestään.
Rätti heilui, pintoja hinkkasin ja pesin ja
pyykkivuori kasvoi kasvamistaan.
Tästä asiasta en ole puhunut kuin aivan muutamalle. Se on ollut noloa ja outoa. Mutta tiedän, että se on yleisempää kuin voisi ajatellakaan. Kaikilla tai melkein kaikilla on pakko-oireisia ajatuksia. Joillain vain se sitten puhkeaa elämää haittaavaksi tekijäksi.
OCD:lle altistaa perintötekijät, stressaavat ja kuormittavat elämäntapahtumat.
Lääkkeiden vaikutusten perusteella pidetään todennäköisenä myös aivojen serotoniini- ja dopamiinivälitteisissä toiminnoissa häiriöitä.
Omalla kohdallani pakko-oireet ovat liittyneet ahdistuneisuus kausiini ja masennusoireisiin. Ne ajat, kun on ollut paljon muutoksia elämässä tai, kun mieli on alkanut lipumaan kohti harmaan sävyjä myös OCD on ollut voimakkaammin esillä.
Se on voimia kovin pusertava vaiva. Siitä saa kyllä lähipiirikin osansa. Onnekseni minulla on ollut ymmärtävä ja apua antava lähipiiri ja terapia luonnollisesti on auttanut oireiden voimakkuuteen.
Yksi käänteentekevä asia oli Murun, Norfolkinterrierin muuttaminen kotiimme. Koira tuo mukanaan ties mitä pöpöjä ulkoilureissuiltaan. Ja pienen karvaturrin tuhistessa vieressämme ei edes ole tullut mieleen ajaa häntä pois.
Itselle erittäin hyvä siedättäjä tässä hygieenisyys asiassa.
Tällä hetkellä pärjään pakko-oireineni hyvin. Toisinaan niitä ilmaantuu, mutta vähemmän, paljon vähemmän.
Kysymys: ”Mitä pahaa siitä voisi seurata”, on auttanut minua.
Esim. Jos pesen käsiäni vain kerran, enkä viittä kertaa niin mitä siitä voisi seurata. Kun sitä miettii niin se auttaa ja tuo realiteettia asioihin.
Ymmärrän niin hyvin tämän asian kanssa painiskelevia ja kaikki sympatiani haluan heille antaa.
Kannattaa kuunnella Haloo Helsingin Pelikaani jos kärsit OCD:sta ja muutenkin tosi hyvä biisi on ja bändi muutenkin yksi lemppareistani.
Alla linkki biisin pariin.
https://www.youtube.com/watch?v=4u6IlX5TNDk
Bändin viralliset instasivut tässä:
https://www.instagram.com/haloohelsinki_official/
Ihanaa ja huoletonta loppukesää!
Love Piia
Kuva: Enna Pohjala