Erityisherkkyys ja palautuminen

Miulta on kyselty omia kokemuksia ja näkemyksiä erityisherkkyydestä.
Ajattelin ottaa aiheeksi erityisherkkyyden ja palautumisen.

Mie oon siis erityisherkkä ja introvertti.
Työskentelen vaatekaupassa lastenosaston vastaavana. Saattanee herättää ihmetystä, että kuinka introvertti erityisherkkä on päätynyt asiakaspalveluhommiin. No, tykkään työstäni. On niin palkitsevaa, kun asiakas menee ovesta ulos tyytyväisenä ja kohtaamiset asiakkaiden kanssa on suurimmaksi osaksi lämpimiä työssäni. Lisäksi miulla on ihanat työkaverit.

Mutta aiheena oli siis palautuminen.
Mie introverttina erityisherkkänä tarviin palautumista sosiaalisten tilanteiden jälkeen. Kun esim. palaan töistä en välttämättä ole se kaikkein puheliain ihminen. Kohtaamiset vaativat veronsa. Mutta työstäni tykkään siitä huolimatta.

Sitten erilaiset juhlat, tapaamiset ja sosiaaliset tapahtumat noin yleensä..
Esim. mie rakastan ystäviäni ja haluan viettää heidän kanssaan aikaani. Ilman ystäviähän elämä olisi todella ikävää.
On ihana jutella asioista maan ja taivaan välillä. Nauraa ja voimaantua. Nuo hetket on äärimmäisen tärkeitä.

Mutta mie en oo sellainen ihminen, joka kaiken aikaa jaksaa sopia tapaamisia tai järkätä kekkereitä.
Kaipaan rauhallista oleilua. Tukka pystyssä kotona haahuilu omien mielipuuhien, kirjoittamisen tai opiskelujen parissa on niin tärkeää. Miun hermosto vaatii rauhoittumista ja palautumista ja koti on paras paikka sille.
Kotona on paras.

Ja, kun saan riittävästi palautumista koen olevani myös sosiaalisesti aktiivisempi ja enemmän läsnäolevampi.

Oon kipuillut jonkin verran sen asian kanssa, että miksi mie oon erityisherkkä ja introvertti. Miksi mie en oo ekstrovertti ja kulje intona joukossa kuin joukossa.
On vaatinut työtä hyväksyä se, että olen tämä mikä olen. Ja oikeasti oon hyvä just näin. Erityisherkkyys on ominaisuus ja hyvä sellainen. Ja introverttius on hyvä asia aivan kuten ekstroverttius.

Myö kaikki ollaan erilaisia. Meillä on erilaisia luonteenpiirteitä, erilaisia tarpeita, palautumiskeinoja jne.
Saa sanoa ei jos ei jaksa ja saa tehdä asioita joista itse kokee saavansa riittävästi voimia kulkea täällä maailmassa, joka ei aina ole ruusuilla tanssimista eikä sinne päinkään.

Ihanaa, lempeää ja omannäköistäsi syksyä siulle! Ihana, kun luit tämän.

Piia