Kyselin taannoin toivepostaus aiheita Instagram tililläni ja Facebookissa. Sain hyviä ideoita ja ajattelin yhdistää muutaman niistä.
Oon ollut aina tosi kova jännittämään. Joissain elämäni vaiheissa se on ollut lievempää ja toisissa kohdissa hyvinkin vahvaa.
En aina ole tunnistanut erityisherkkyyttäni siinä merkityksessä kuin se nykyään tunnetaan.
Kun mie olin nuori ei tämmöistä nimitystä ollut kuin hsp eli erityisherkkyys. Sitä vaan oli herkkä ja se hyväksyttiin, ainakin miun perheessä. Sain olla oma herkkä minäni ja siitä oon kiitollinen.
Palatakseni aloitukseeni, jännittäminen on ollut iso osa elämääni. Jännitin kouluun menoa ja etenkin liikunta-tunteja jolloin piti sisäistää kaikki ja osata. En vain herkkyydeltäni sisäistänyt kaikkea ja se tuntui äärimmäisen kuormittavalta. Tai jos piti olla esillä, se tuntui epämukavalta. Olin tosi väsynyt koulupäivien jälkeen.
Vasta myöhemmin aikuisiällä olen tajunnut, että oon erityisherkkä. Ja se on auttanut ja tuonut elämään ymmärrystä ja lohtua. En ookkaan niin erilainen ja oon hyvä just tämmösenä kuin oon.
Olen erityisherkkä ja introvertti eli viihdyn omissa oloissani ja suorastaan nautin siitä. Kun saan kaivautua omaan kotiini läheisteni pariin ja tehdä asioita omaan tahtiin, se on parasta!
Koen, että introverttina mie myös jollain lailla jännitän enemmän sosiaalisia tilanteita ja koen vaivaantuneisuutta helpommin kuin ekstrovertit kanssasisareni. Oon hyväksynyt tän ominaisuuden itsessäni nyt, kun ei enää tarvitse tallata kaksikymppisen tennareissa.
On hyväksyttävä ne puolet itsessään mitä on. Jos on haitallisia puolia niin niitä voi treenata. Jos ei itse kykene siihen niin aina on mahdollista hakeutua keskustelemaan asioista ulkopuolisen kanssa ja etsiä uusia näkökulmia asioihin
Miun selviytymiskeinoja täällä maailmassa on olleet: Usko Jumalaan, vanhempani ja muu perheeni tuki, ystäväni ja terapiajaksoni. Lisäksi kirjoittaminen on miulle tosi sielua hoitavaa. Voin uppoutua pitkiksi ajoiksi haavemaailmoihini ja koen silloin todella irtaantuvani stressistä.
Mie kannustan jokaista etsimään itsestään niitä vahvuuksia ja hyviä puolia. Meillä jokaisella on niitä. Kun oikein pysähtyy ja miettii, että mikä saa mielen tyyntymään ja suupielen ylöspäin niin kyllä sieltä varmasti avautuu uusia ulottuvuuksia.
Ja hyväksyminen, se on tärkeää. Meistä jokainen on ainutlaatuinen ja jos jännitämme niin hyväksymme sen. Jos koemme uupumusta, hyväksymme sen ja mietimme mitä on tehtävä, että olo helpottaa. Jos stressaamme, pysähdytään hengittämään ja miettimään mikä oikein mättää. Asioihin löytyy kyllä näkökulmia ja ratkaisuja!
Yksin ei pidä jäädä. aina on saatavilla apua jos omat voimat ei riitä tai kaipaa ulkopuolista näkökulmaa ja jeesiä asioihin.
Mie autan myös mielelläni jos elämä hiertää tai etsit uutta suuntaa. Tai ahdistaa ja mieli on myllerryksissä.
Teen opiskelijahintaan Kognitiivista lyhytterapiaa valmistumiseeni saakka tässä syksyllä.
35 euroa / 50 min. sis. Alv
Oo yhteydessä jos tarviit kuuntelijaa ja apuja elämän karikoissa!
Lämmöllä Piia
Kuva: Petri Rautsiala